Tätä vyyhtiä värjätessä minulla ei ollut oikeastaan minkään laista ajatusta mitä haluan tehdä. Lähdin vain leikittelemään väreillä. Lankapohja on 366 m / 100 g sinkkumerinoa, joka ei ole kuulunut suosikkeihini neuloessa. Lanka on kuitenkin osoittautunut varsin mukavaksi käsinelangaksi ja olen oppinut jopa pitämään siitä ja sen tunnusta.
Värjäsin kolme vyyhtiä peräkanaa melko erikoisilla väriyhdistelmillä, osa jauheista oli omia sekoituksiani useammasta väristä, joten tulokset olivat yllättäviä.
Ensimmäisessä vyyhdissä koko värjäys on tehty spekleämällä. Vettä oli kuitenkin sen verran, että osa väristä levisi aina taustaväriksi, joten ei ollut syytä pelätä, että lankaan jäisi valkoisia länttejä. Tällainen speklelanka on mukavaa neulottavaa. Täysin sattumanvarainen ja kuitenkin liukuva väri antaa riittävän tasaisen, mutta kuitenkin eläväisen lopputuloksen neulottuna pintana. Kahdessa ensimmäisessä vyyhdissä päävärinä on salvianvihreä jauhe, joka on tuntunut jotenkin haasteelliselta käyttää ja joka ei ole itsessään oikein minkään värinen. Ensimmäiseen vyyhtiin lisäsin räikeää vihreää ja omaa väriseostani, jossa näytti olevan ainakin turkoosia mukana.
Jossain kohtaa hivenen epäilytti miltä valmiit langat mahtavat näyttää. Vettä oli sen verran, että spekleillä oli tilaa levitä myös taustaan.
Valmiissa vyyhdissä värit ovat levinneet kauniisti, vaikka spekle on edelleenn selkeästi erottuvaa. Tämä sävy sai nimekseen suotursas.
Seuraavaan vyyhtiin tuli samaa salviaa ensin liemeen ja lopuksi vielä speklenä pintaan yhdessä harmaan kanssa. Vettä ei ole paljoa tässäkään keitoksessa. Pieni vesimäärä tekee taustaväristä eläväisemmän, kun väriliemi jää vyyhdin ympärille ja värjää reuna-alueen voimakkaammin.
Tämäkin vyyhti on valmiina todella herkullisen näköinen. Tämän sävyn nimesin merenneidoksi. Tästä haluan ehdottomasti neuloa käsineet.
Viimeinen vyyhti on enemmän vihreä. Kun värijauheen laittaa pannulle, se muodostaa aina kauniita kuvioita, joita voisi tuijottaa ihan ajankuluksi. Kauniin kuvion lisäksi, kuvasta voi nähdä, että pohjalle meni vihreää ja keltaista. Keltainen lilluu vielä veden pinnalla.
Liemen perusteella olisi voinut odottaa vähän keltaisempaa lopputulosta kuin miltä lanka liemessä näyttää.
Päädyin laittamaan keltaista spekleä, sillä halusin selkeästi keltaiseen taittavaa vihreää. Menninkäisen vihreää.
Keltainen kiiluu kauniisti vihreästä pohjasta. Ruohonkorsien taakse kätkeytyvä menninkäinen viihtyisi varmasti tämän värisessä nutussa.
Tiitun Labra 
Ihania värejä ja lankoja 🤩
TykkääTykkää
Minulla on nestemäisiä DuPond Classique -tiivistehappovärejä, joiden ohje neuvoo kiinnittämään värit höyryllä joko kattilan päällä siivilässä tai mikrossa (kuivana) folio/kelmupakettina.
Miten sinun käyttämäsi happovärit kiinnittyvät? Kuinka kauan langat ovat väriliemessä?
TykkääTykkää
Kiinnitän värit yleensä kuumassa liemessä, aika ja liemen määrä riippuu värjäystavasta, ”värikerroksista” ja värimäärästä. Vaaleat, eli laimeat värit kiinnittyvät nopeasti tummiin ja syviin sävyihin verrattuna. Yleensä pyrin pitämään lankoja kuumassa poreilevassa liemessä noin 10-15 min viimeisestä värin lisäyksestä tai kunnes liemi on kirkasta. Sitten jätän langat kuumaan liemeen jäähtymään. Kannattaa varmasti noudattaa valmistajan ohjeistusta. Lisää juttua happoväreistä löytyy ainakin tästä artikkelista: https://tiitunlabra.com/2022/06/01/happovarjays-tiitun-labrassa/
Yönylivärjäys (kylmä liemi) on kanssa helppo tapa saada semisolidia lankaa. Yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassa, kannattaa kokeilla erilaisia tapoja, niin löytää itselleen ja haluttuun lopputulokseen sopivat tekniikat. Mukavia värijäilyhetkiä.
TykkääTykkää