Islantilainen villapaita 3

Varastoissani oli edelleen runsaasti Lettlopia, siksi päädyin jälleen aloittelemaan uutta villapaitaa. Tähän mennessä olen neulonut kaksi Rangaa itselleni ja yhden Riddarin puolisolleni. Pelailin olohuoneen lattialla keräpasianssia ja järjestelin jäljellä olevia lankoja erinäköisiin yhdistelmiin. Enemmän tietoa ohjeesta löytyy ensimmäisestä Islantilainen villapaita jutustani.

Paita tulee pojalleni, joten värimaailman pitää olla jälleen neutraali. Hän ei välttämättä ollut kovin innoissaan paidasta, mutta toisaalta ei ollut sitä vastaankaan. Nyt pitäisi onnistua tekemään sellainen paita, että se miellyttää saajaa niin paljon, että se tulee käyttöön. Mustaa oli neljä kerää, vaaleaa ruskeaa eniten, kuusi kerää, erilaisia harmaita yksittäisiä keriä, valkoista reilu kerä, vihreää neljä kerää, vaalean vihreää kerä.

Laskeskelin langankulutuksia ja tulin tulokseen, että paras riittävyys tulee jos valitsen jälleen malliksi Rangan, koska hihojen kirjoneuleilla voi säästää pääväriä ja resorit voi tehdä omalla värillään.

Sain tehtyä jonkinlaisen suunnitelman väreistä, ja sitten oli aika ryhtyä neulomaan. Loin silmukat mustalla ja tein kuviota valkoisella ja molemmilla vihreillä. Kuvio näytti aivan mahtavalta niissä väreissä.

Päätin, että tilaan lisää mustaa lankaa. Oli sunnuntai ja jouluaatto olisi seuraavana perjantaina, mietin, että langat tuskin ehtivät jouluksi perille, mutta toisin kävi. Lankapuutarhan lähetys lähti heti maanantaina liikkeelle ja oli jo torstaina perillä. Voisi sanoa, että supernopeaa toimintaa, kiitos siitä!

Koska lankaa oli nyt toivottavasti tarpeeksi, päätin pienentää hihojen kirjoneuleosuutta noin kolmasosaan alkuperäisestä. Lisäsin saman kuvion myös paidan helmaan. Alkuperäiset lankani riittivät hyvin resoreihin, joten kuvion jälkeen oli helppo vaihtaa uuteen lankaerään.

Kaarrokkeeseen päästyäni, alkoi säätäminen. Jostain syystä minulle tuli kamala epävarmuus kuviosta, väreistä, koosta ja yleensä kaikesta mahdollisesta. Sommittelin kaavio-ohjelmalla eri värivariaatioita, sitten aloin muuttamaan kuviota, lopulta aloitin kirjoneuleen. Muutaman kerroksen jälkeen aloin jälleen arpomaan, oliko muutokset hyviä, vai ihan kamalia? Muutin jälleen värejä ja kuviota, jatkoin kirjoneuletta taas joitain kerroksia, kunnes oli aika aloittaa kavennukset. Jos joku erehtyi ajattelemaan, että onpas siinä kaarrokkeessa ollut paljon säätöä, niin tässä kohtaa homma lähti ihan laukalle. Huomasin jälleen fiksaavani kuviota, kavennusten sijaintia jne… Ja voin sanoa, jatkoin tätä fiksailua koko kaarrokkeen loppuun. Mutta kaikesta säätämisestä huolimatta, olen varsin tyytyväinen kuvioon.

Saaja halusi korkean kauluksen paitaansa, mutta mustaa lankaa ei ollut enää paljoa jäljellä, joten kaulus jäi vähän lyhyeksi. Alkuerän mustaa on vielä jonkin verran jäljellä, joten tarvittaessa kaulukseen voi neuloa hiukan lisää pituutta. Pelkäsin paidan olevan liian jotain, pieni, iso, pitkä, lyhyt… Joten pyysin puolisoani sovittamaan sitä ihan vain mielenkiinnosta, ja mikä helpotus, paita oli juuri hyvän kokoinen, eikä paidasta arvaisi, että se on muunneltu naisille suunnitellusta mallista.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s