Aiempi kolmen vyyhdin setti oli niin onnistunut, että innostuin toden teolla tästä värileikistä. Pyörittelin jälleen kalenteritopseja ja mallailin erilaisia väriyhdistelmiä. Aluksi meinasin tehdä musta-vihreä.valkoinen sarjan, mutta minulla ei ollut tarpeeksi mustaa villaa, sarjan toteuttamiseen, joten siirsin kyseisen tospin odottamaan seuraavaa kalenteritilausta. Toivottavasti muistan tilata mustaa villaa lisää seuraavassa tilauksessa. Lopulta varastojeni puitteissa parhaaksi yhdistelmäksi tuli harmaa-lila-valkoinen yhdistelmä. Harmaa ja lila topsi ovat vuoden 2023 kalenterista ja valkoinen vuoden 2022 kalenterista. Harmaa ja lila lisävilla ovat Corriedalea ja valkoinen Falklandin villaa
Jaoin värit samoin kuin edellisessä setissä, eli vedin kaikista topseista kaksi irtopätkää, jolloin sain kaikkiin valtaväreihin yhdet pätkät kontrastivärejä. Toisin sanoen lilat topsit saivat pätkät molempia valkoisia ja harmaita jne…
Päätin myllyttää kaikki värit valmiiksi sekoituksiksi karstamyllyllä, jotta kehrätessä ei tarvitse vahtia värien jakautumista kovin tarkasti. Jaoin karstatut levyt kahtia ja kehräsin ne omille rullilleen.
Jaetut levyt on näppärää säilyttää keriksi kierrettyinä palleroina, näin niistä ei irtoile villaa niin herkästi ympäristöön. Sen lisäksi värikkäät pallerot ovat ihania katsella ja hypistellä.
Aloitin kehräämisen harmaasta, koska ajattelin sen olevan tylsin väri kehrätä. Toisin kävi, harmaa seos oli todella mukavaa kehrättävää ja seassa olleet väriläiskät asettuivat kauniisti paikoileen ilman sen kummempaa yrittämistä. Jopa pienet siniset tweednypyt tuntuivat jakautuvan melko tasaisesti.
Seuraavaksi otin työn alle valkoisen ja siinäpä sitten olikin hankala sekoitus käsitellä. Aloin jo epäilemään mitähän villaa se täydennys valkoinen oli, sillä se tuntui hyvin lyhyeltä ja hankalalta kehrättävältä. Väriläiskät kuitenkin jakautuivat kivasti paikoilleen ja kehrääminenkin alkoi sujumaan jouhevasti pienen alkukankeuden jälkeen.
Viimeisenä työn alle pääsi lila ja jos valkoinen oli tuntunut hankalalta, niin tämä kyllä vei voiton vielä siitäkin, kunnes tajusin ottaa lyhyempiä pätkiä taitteelta kehrättäväksi. Vetämisen kanssa sai olla hyvin tarkkana, eikä vetoa sopinut tehdä yhtään liian nopeasti, koska säie oheni aivan olemattomaksi hyvin herkästi. Kunhan villaa oli sen verran käsittelyssä kerrallaan, että tupsun sai pidettyä hyvin ilmavasti, kehrääminen sujui ongelmitta.
Kehräsin koko setin viikonlopun aikana, aloitin launtain karstamyllyn kanssa ja sunnuntai iltana sain vyyhdit kuivumaan. 300 g on hieman liikaa yhdelle viikonlopulle, sillä istumista tulee aika monta tuntia. 100 g kehräämiseen menee noin 3-4 tuntia, siihen päälle vielä vyyhditys ja kastelu. Puhumattakaan jatkuvasta kuvien napsimisesta.
Lila katosi harmaaseen lankaan lähes täydellisesti, valkoisesta tuli tälläkin kertaa todella ihanan pastellinen ja lilasta erottuu kivasti sinistä ja turkoosia.
Tiitun Labra 